Elämme sankareita palvovassa maailmassa. Sankarimyyttien suosio ja vaikutus on ollut todistetusti vahva jo vuosituhansia, mutta ihmiskunnan historian varhaisimmat kulttuurit ja muinaiset uskonnot ovat olleet valtaosin matriarkaalisia. Aurinkoa on palvottu feminiininisenä symbolina, ja etenkin vanhemmilla naisilla on ollut vahva asema yhteisöjen johtajina, tiedonvälittäjinä ja parantajina. Todistetusti naiset ovat toimineet myös metsästäjinä ja sotureina.

Sankarin matka, ns. monomyytti, ei sellaisenaan vastaa nykypäivän massiivisiin kriiseihin, vaan tarvitsemme monomyytin tilalle feminiinistä sieluun laskeutumisen ja parantumisen matkaa. Toivon että Unimyytti vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

Sipoossa, 6.6.2024, uuden kuun päivänä